Onni on nuorille parempaa tulevaisuutta. Vanhoille hyvää tätäpäivää.
Näin minä sen sanoisin, kun itseäni ajattelen.
lapsena odotti mitä nuoruus tuo tullessaan. Nuorena odotti edelleen mitä mukavaa elämä toisi tullessaan. Eli onni oli aina edessäpäin.
Olipa hyvä etten tiennyt, eikä kukaan mukaan, että vasta vanhana osaa nauttia joka päivästä.
Olen kyllä kuullut nuorten mielipiteitä miten minunkin elämä on nyt tylsää, kun ei ole enää mitään odotettavissa. Itse mietin miten minulla on vihdoin ja viimein onni tässä käsillä, eikä sitten kun……. eli aina jonkin mutkan takana.
Lopuksi kerron mitä vastasin Lontoossa serkun tyttärelle Kirsille, kun hän sanoi minulla olevan tylsän elämän. Olin tuolloin 57vuotias, ja Kirsin mielestä elämäni oli jo eletty.
Vastasin: ”Kirsi, sinä menet kesän jälkeen takaisin Suomeen käymään lukion loppuun, sitten luet ammatin, sitten perustat perheen, kasvatat lapset ja sen jälkeen olet tässä missä minä olen nyt, eli onnellinen”. Jatkoin: ”Minä voin matkustaa vaikka Australiaan, tai olla matkustamatta, eli tehdä ihan mitä haluttaa”.
Ja niin on Kirsi, kuten muutkin hänen ikäisensä, on käymässä noita asioita läpi,joita luettelin hänelle Lontoossa. Tällä hetkellä on kahden koululaisen äiti, käy töissä, eli normaalia nuoren elämää.
Mutta minä ”vanhana” saan suunnitella joka päivän itselleni omannäköisen päivän. Siis hellaan tuli, puurokattila tulelle. Puuron jälkeen mukava kirja ja sadetta pitämään kuunnellen samalla iloista tulen rapinaa hellassa. Ja taidan piipahtaa naapurissakin
terv kirsti vampulasta